• Omaseurannassa voit
    testata INR-arvosi
    missä ja milloin haluat

Syitä verenohennuslääkkeiden käyttöön

Ihmisen elimistössä tapahtuu mutkikas koagulaatioksi kutsuttu tapahtumasarja, joka johtaa verihyytymän muodostumiseen syntyneeseen haavaan. Tämä on tavallisesti tarpeellista, jotta elimistö kykenee parantamaan haavan. Veren hyytyminen voi kuitenkin joidenkin sairauksien yhteydessä aiheuttaa haitallisia verihyytymiä eli veritulppia, jotka voivat olla hengenvaarallisia.

Seuraavassa luetellaan yleisiä syitä veritulppien muodostumiseen ja siihen, miksi verenohennuslääkkeitä saatetaan määrätä:

  • eteisvärinä (sydämen rytmihäiriö)
  • mekaaninen tai biologinen sydämen tekoläppä, joka voi aiheuttaa hylkimisreaktion
  • syvä laskimotukos, joka aiheutuu hitaasta verenkierrosta tai verenkierron pysähtymisestä syvällä jalan tai lantion lihaksessa sijaitsevassa verisuonessa (veritulppa)
  • sydäninfarkti, joka aiheuttaa sydänlihasvaurion
  • aivohalvaus.

Jos mistä tahansa edellä mainitusta syystä kehittyy verihyytymä (veritulppa), se saattaa hajota ja kulkeutua muualle elimistöön, missä se voi aiheuttaa tukoksen ja lisävaurioita.

Lataa oikeanpuoleisesta palkista opaskirjanen ja lue lisää tällaisista sairauksista.

Laajenna kaikki | Yhdistä kaikki
Eteisvärinä

Eteisvärinä on eräänlainen sydämen rytmihäiriö, joka on iäkkäillä ihmisillä yleinen (lähes 10 %:lla yli 80-vuotiaista on eteisvärinää). Terveen ihmisen sydämen normaali leposyke on tavallisesti 60-100 lyöntiä minuutissa, mutta eteisvärinä voi aiheuttaa sydämen syketiheyden huomattavaa hidastumista tai nopeutumista (175 lyöntiin minuutissa saakka).

Jos henkilöllä on eteisvärinää, sydän värähtelee tai värisee nopeasti ja epäsäännöllisesti eikä syki tehokkaasti. Tästä aiheutuvat sen oireet, kuten sydämentykytys ja hengenahdistus. Verenvirtaus myös itse sydämessä saattaa hidastua, jolloin sydämen seinämiin, etenkin eteiseksi kutsuttuun onteloon, voi muodostua verihyytymä, mikä voi johtaa sydäninfarktiin.

Verenohennuslääkitys hidastaa veren hyytymistä ja vähentää siten veritulppavaaraa.

Mekaaninen sydämen tekoläppä

Nykyaikainen sydänkirurgia on muuttanut monien sellaisten ihmisten elämää, joilla on ollut synnynnäinen sydämen läppävika tai läppävika on kehittynyt iän myötä. Vaurioitunut sydänläppä on joko ahtautunut tai sulkeutuu epätäydellisesti.

Läppä voidaan nykyisin korvata joko biologisella läpällä eli ihmiskäyttöön tarkoitetulla sian sydämen läpällä tai synteettisestä materiaalista valmistetulla mekaanisella läpällä.

Mekaaninen sydänläppä on kestävämpi, mutta siihen liittyy lisääntynyt veritulppariski. Lääkäri saattaa määrätä veritulppariskin vähentämiseen suun kautta otettavan verenohennuslääkityksen.

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia

Syvä laskimotukos aiheutuu verihyytymän muodostumisesta verisuoneen. Se kehittyy tavallisesti pohjelihakseen, harvemmin reiteen, ja toisinaan muihin syvällä elimistössä sijaitseviin verisuoniin.

Syvän laskimotukoksen yleisiä oireita ovat

  • jalan arkuus
  • punoitus
  • turpoaminen ja puristuksen tunne, iho saattaa tuntua "kiristävältä"
  • kipu
  • jotkut syvät laskimotukokset saattavat myös olla täysin oireettomia.

Syvien laskimotukosten riski saattaa olla tavanomaista suurempi myös seuraavien yhteydessä:

  • pitkä liikkumattomuus, esimerkiksi pitkään kestävän matkustamisen aikana, jolloin ei ole mahdollista ojennella jalkoja tai liikkua
  • normaalia liikkumista ja aktiivisuutta rajoittava sairaus
  • leikkaus, kuten ortopedinen leikkaus, tai tietyntyyppistä hoitoa, esim. solunsalpaajahoitoa, vaativa sairaus
  • geneettinen tai periytyvä sairaus
  • aiemmasta syvästä laskimotukoksesta aiheutunut verisuonivaurio
  • ehkäisytabletit ja hormonikorvaushoito
  • raskaus.

Jotkut ihmiset saattavat havaita syvän laskimotukoksen vasta, kun jalassa oleva veritulppa hajoaa ja kulkeutuu verenkierron mukana keuhkoihin, ja aiheuttaa keuhkoembolian kehittymisen. Keuhkoembolia on hyvin vakava sairaus.

Keuhkoembolia tarkoittaa keuhkoveritulppaa, joka saa tavallisesti alkunsa jalan pienen verisuonen tukoksesta. Syvästä laskimotukoksesta irronnut hyytymä kulkeutuu keuhkoihin ja keuhkoverisuonten kautta edelleen pienempiin verisuoniin, joihin se juuttuu kiinni. Tukos estää näin verenkierron siinä keuhkojen osassa, jossa se sijaitsee, ja voi lopulta aiheuttaa aivohalvauksen.

Yleisiä oireita ovat:

  • rintakehän terävä kipu, joka on syvään hengitettäessä pahempi
  • hengenahdistus
  • matala verenpaine
  • hikoilu
  • ahdistuneisuus.

Kaikki edellä mainitut voivat olla myös muiden sairauksien oireita. Keuhkoembolia voi kuitenkin olla hengenvaarallinen, joten jos oireet huolestuttavat sinua, käänny lääkärin puoleen tai mene lähimmälle päivystyspoliklinikalle.

Keuhkoembolia saattaa vaatia usean päivän hoidon sairaalassa, jotta verenohennushoito saadaan aloitettua ja käyntiin. Potilaat saattavat tarvita verenohennushoitoa puolen vuoden ajan tai pidempään.